Huh, mikä pääsiäisloma.. Tuli itkettyä, petyttyä ja mietittyä. Viimeinen on ehkä se tärkein. Lauantaina koin pitkästä aikaa suurwen ja ikävän hylätyksitulemisen tunteen ja tunteen siitä, että ketään ihmistä ei kiinnosta ollenkaan koko olemassa oloni. Onneksi maailmassa on ihania ihmisiä, joilla on sydän oikealla paikalla ja he jaksavat kuunnella ja olla lähellä. Kiitos siitä sinulle JW. Palautit uskon ihmisiin. Mutta huomasi kyllä todella taas sen, että kuka on oikea ystävä ja kuka haluaa olla sinulle tärkeä. Voi itsekin alkaa miettiä sitä uudelleen, että keneen luottaa ja kenen kanssa haluaa olla.

Olen kesällä kaaso. Tämä asia on minua stressaannuttanut aivan helvetisti. Varsinkin polttareiden suunnittelu. Tuntuu, että maailmassa osaa olla todella tyhmiä ihmisiä. Viikonloppuna sain taas tajuta sen. Tuntuu siltä, että morsian ei oikein ymmärrä sitä, mikä on polttareiden pääteema ja keitä polttareihin kutsutaan. Omasta mielestäni sinne kutsutaan läheisimmät ystävät, jotka tuntevat sinut parhaiten ja ovat sinulle tärkeitä. Tämä ystäväni ja morsian on kuitenkin kasvattanut polttarivieraslistaa jatkuvasti kevään mittaan muutamalla henkilöllä per kuukausi. Taas lauantaina listalle ilmestyi kaksi ihmistä lisää. Mulla paloi sillon kiinni. Sanoin aika rumasti, mutta halusin kerrankin toimia niin kuin terapeuttini haluaa. Että ajattelisin itseäni ja omaa jaksamistani. Nyt morsian miettii sitä, että jos en enää järjestäisikään polttareita (jotka on melkein järjestetty jo) mutta olisin edelleen kaasona. Mua suututtaa. Olen sanonut, että ilmoitan itse, jos minusta tuntuu, että en jaksa, mutta nyt morsian ehdottaa, että en enää tekisi sitä. Mua pelottaa, että jos suostun, niin polttareiden suunnitelmat muuttuvat. Voi perse. En jaksa! Onneksi en ole varannut mitään paikkaa alkuperäisen vierasmäärän mukaan, koska muuten olisin varmasti helisemässä. Hemmetti, ensin on kuusi vierasta ja nyt 12.. Kele. Mä en halua polttareita, kun/jos menen joskus naimisiin..

Olen miettinyt itseäni. Miksi, voi miksi, loukkaannun niin helposti??!! Elämäni olisi 100 kertaa helpompaa, jos osaisin miettiä tilanteita pidemmälle kuin sentin päähän silloin kun tunnen, että mua mollataan ja mulle ollaan ilkeitä. En ihmettele, jos kaikki mun kaverit pian kaikkoaa. Ällöttävää kun on näin tunteellinen siili..